7 days of Bikram Yoga and self-confidence issues

evolationjooga06

I was surprised to find out about my self-confidence issues after I attended a 7-day long challenge of Bikram Yoga at Evolation Yoga studio in Espoo, Finland last fall. I was interviewed for a local women’s magazine just recently about my feelings about working out in front of a mirror. I instantly went back to the feelings about how I transformed during that one week of intense bikram practice every day. I kept a diary about my feelings. I thought that I would only feel the physical changes but it was actually my mind that was more affected. Also I never expected to hate the fact that the studio had mirrors. I would try to stand in the corner where the mirror doesn’t reach and I wouldn’t have to look at my body’s reflection on the mirror. The teacher telling us to “Look yourself into your eyes” constantly, especially in balancing poses. I already had some hatred towards balancing poses but that made me feel like they were even more difficult. I didn’t realize until the end of the week that it was my self-confidence issues that wouldn’t let me be able to balance.

Osallistuin 7 päivän mittaiseen bikram jooga haasteeseen Evolation Jooga -studiolla viime syksynä. Minua haastateltiin hiljattain MeNaiset lehteen peilin edessä treenaamisesta. Palasin mielessäni välittömästi tähän intensiiviseen bikram viikkoon. Pidin silloin myös päiväkirjaa tuntemuksistani päivä päivältä. Luulin, että näkisin vain fyysisiä muutoksia mutta harjoitus vaikuttikin mieleeni enemmän kuin olisin osannut odottaa. En ollut myöskään tajunnut, että vihaisin harjoittelua peilin edessä. Yritin aina valita studiolla paikkani siten, että olisin studion oven edessä, jotten näkisi itseäni peilistä. Opettaja käski useasti tunnin aikana, että katso itseäsi silmiin. Etenkin tasapainoa vaativissa asanoissa. Minulla oli jo entuudestaan jonkinlainen viha-rakkaus suhde tasapainoiluun, mutta itseään peilistä katsominen teki siitä vieläkin vaikeampaa. En tajunnut ennen kuin vasta viikon loppupuolella, että minulla oli itsevarmuuteni kanssa ongelma, jonka takia en pysynyt tasapainossa myöskään fyysisesti.

Yoga and the Mirror

“I didn’t like to do yoga in front of a mirror because I would see my failures and the success of others. My hot yoga teacher was able to change my mind. She believed that the mirror was a tool and encouraged us to look into the eyes of our reflection. Little by little the reflection in the mirror was no longer scary. My enemy became my ally. We should practice the things we are lacking. If you don’t like your reflection, maybe you should look at it more often.” – My quote in the MeNaiset women’s magazine.

“En pitänyt peilin edessä joogamisesta, koska näin sieltä epäonnistumiseni ja muiden onnistumisen. Hotjoogaohjaajani sai muuttamaan mieleni. Hän uskoi, että peili on avuksi, ja käski meidän katsoa itseämme arvostavasti silmiin. Vähitellen peilikuva ei enää pelottanut. Vihollisesta tuli työkalu. Meidän pitäisi harjoitella juuri sitä, missä olemme huonoja. Jos et pidä peilikuvastasi, ehkä sinun pitäisi katsoa sitä useammin.” – lainaukseni uusimmassa MeNaiset -lehdessä.

evolationjooga03

Realizing I am not the enemy

I would be balancing on one feet in a Dancer’s pose (or Bow pose in bikram), trying the keep my hips squared while lifting my other leg behind me trying to make the toes be up higher than my head. I didn’t want to look at my red and sweaty face. I wanted to look at the floor but the teacher would tell us to look into the eyes until all of us attending the class did. We wouldn’t change the posture until everyone did it. As soon as I would see my eyes in the mirror I would tell myself “I hate you.” inside my head and struggle to keep the balance.

Yritin pysyä tasapainossa yhdellä jalalla, samalla yrittäen pitää lantion suorassa ja nostaen toista jalkaa ylös niin, että peilikuvassa näkisin miten varpaani kurkistavat pääni yläpuolelta. En halunnut katsoa punaista ja hikistä naamaani. Halusin katsoa lattiaa, mutta opettaja ei antanut meidän siirtyä seuraavaan asentoon ennen kuin kaikki tekivät se antaen parhaimpansa, ja katsomalla itseään silmiin. Heti kun katseeni kohtaisi peilikuvani silmät, sanoin pääni sisällä itselleni “Vihaan sua.”

Towards the end of the week, I would still sweat a lot, hence the high temperature but I wouldn’t sweat as much because my body was used to the practice. But the practice started to feel easier, because throughout the week I had been forced to look at myself into the mirror and had started to realize that even if the person that is my reflection in the mirror, isn’t wearing makeup, isn’t really looking fresh and is doing mistakes, the poses are not perfect… but that is still me. The only person that I need to be with rest of my life. I might as well be allies with this person instead of enemies. I thought that I had a good self-confidence but the practice of bikram revealed to me that I’m still learning.

Loppuviikkoa kohden hikoilin tietysti edellen paljon, olihan huoneessa nyt jokatapauksessa kuuma, mutta en hikoillut ihan niin paljoa kuin mtä alkuviikosta, sillä keho alkoi tottua harjoitukseen. Harjoitus alkoi tutua helpommalta, läpi viikon kun minua oli kehotettu katsomaan itseäni silmiin, aloin ymmärtää, että vaikka katsomallani henkilöllä ei ollut meikkiä, ei myöskään erityisen freesiä lookkia ja virheitä riitti, asennot eivät olleet täydellisiä.. se henkilö oli silti minä. Ainoa henkilö, jonka kanssa tulisin olemaan loppuelämäni. Sen sijaan, että tekisin kaikkeni nujertaakseni tuon viholliseni, voisin olla myös sen kanssa samassa tiimissä. Luulin, että olin ihan sinut itseni kanssa ennen tätä kyseistä viikkoa, mutta ymmärsin, että voin yhä oppia lisää.

During the beginning of the week of bikram the teacher would tell us to “See the beauty of yourself in the mirror.” I would tell myself in my head at the same time “Ugh, what beauty. I’m not on the mood for being beautiful right now, shut up.” But towards the end of the week, on Saturday, the second last day of the practice I would look at myself in the mirror and tell myself “Hey, let’s do this.” And as I begun my practice like that, I felt like, even if I was just alone, I had somebody I could count on.

Viikon alusta alkaen opettaja sanoisi tunnilla meille “Nää oma kauneutesi peilissä.” Samanaikaisesti kertoisin itselleni päässäni “Mikä kauneus? Ei nyt juuri huvita kuule olla kaunis. Ole hiljaa.” Mutta viikon loppua kohden, lauantaina toisiksi viimeisenä päivänä, katsoin itseäni peilistä ennen tunnin alkua ja sanoin itselleni: “Hei, let’s do this.” Ja kun aloitin harjoituksen näin, vaikka olinkin yksin, koin että minulla oli joku johon voisin luottaa epäonnistuessani.

Building up your self-confidence

yoga and self-confidence issues

I can’t just tell everybody to go and take 1-week of bikram classes and promise that you’ll get out of there with a new sense of self-confidence. Each one of us is on our own path to accepting ourselves. But you could try that. But you could also just go in front of the mirror right now and really look at yourself and just simply smile a little and then tell yourself: “I’m good enough.” And if that doesn’t convince you, then just tell out loud: “I don’t need to prove myself to anybody. I’m living my life for myself and making the most of it, since I have been given this opportunity.”

En tarkoita, että jokaisen pitäisi mennä etsimään omaa sisintään viikon mittaiselta bikram tunnilta. Jokainen meistä on omalla polullaan itsensä hyväksymisessä. Voit tietysti aina yrittää tuotakin vaihtoehtoa. Voit myös mennä kotona peilin eteen, katsoa itseäsi, hymyilläkkin hieman ja sitten kertoa itsellesi ääneen: “Minä riitän juuri tällaisena kuin olen.” Ja jos tämä ei saa sinua vielä vakuuttuneeksi niin jatka: “Minun ei tarvitse todistella kenellekkään mitään. Elän omaa elämääni parhaimpani mukaan.”

It is amazing that you show love and care for others, but don’t forget to show it to yourself too. Or like my mom always ends our phone calls by telling me “Remember to be nice to yourself.”

On mahtavaa jos pystyt rakastamaan ja välittämään muista, mutta älä unohda itseäsi. Tai kuten äitini aina päättää yhteiset puhelumme sanomalla minulle, “Muista olla kiltti itsellesi.”

Follow: